Atlantin rantahiekalla

Julkaistu
Lauantaina jaloittelen hetken Atlantin aaltojen kohinassa Higgins Beachilla Mainessa. Tässä ei ole ärhäkän veden uurtamia rantakallioita ottamassa tyrskyjä vastaan, vaan luonnonhiekkaranta on laskuveden siloittama ja helppo kävellä. Lomakausi on ohi, päivä pitkällä ja rannan tuntumassa talot vaikuttavat siltä, että ne jo alkavat kääriytyä syksyyn. Viimeiset rantatuoli-istujat keräilevät tavaroitaan. Tuuli alkaa nousta.
Märkäpukuun pukeutunut mies kantaa kainalossaan lainelautaa ja astelee rauhallisesti aaltoja kohti. Kohta hän pysähtyy vedenrajaan, laskee valkoisen lainelaudan maahan ja alkaa venytellä ennen veteen siirtymistään.
Ystäväni kävelee lähemmäs aaltoja. Hän etsii jo hietadollaria, sand dollar, eli simpukan tapaista pientä merieliötä, jonka saattaa löytää rantahiekalta. Eläviä sellaisia ei tule vastaan, mutta tovin kuluttua pidän kädessäni jo henkensä heittänyttä haurasta hietadollaria, jonka selässä on viisisakarainen meritähtikuvio. Toivon saavani kaunokaisen eheänä kotiin.
Jätän jalanjälkeni hiekkaan, mutta vain hetkeksi. Nousuvesi lähestyy auringonlaskun kanssa aalto aallolta ja pyyhkii armollisesti askeleideni painaumat pois.

kävelypäivä: 10.9.2011

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susitaival: Kaunisjärvi - Jorho

Julkaistu
Kuva
Eilisen kova tuuli on laantunut, tilalla on tasaisesti pisaroiva sade. Kömmin ulos makuupussista ja laavusta ja tyydyn valmistamaan aamiaisen trangialla; Kaunisjärvi on harmaa ja levollinen. Saan vain aavistuksen mahtavan kirkasvetisen Kaunisjärven viehkeydestä, kun katson sen aaltojen poimuttamaa, tasaista hiekkapohjaa. Miltä mäntykankaan keskellä sijaitsevalla järvellä näyttääkään auringonpaisteessa? Sonnustaudun sadeasuun, nostan rinkan selkääni ja kävelen takaisin hiekkatielle, jota pitkin tämän päivän Susitaival alkaa. Päässäni laulaa kävelyrytmiä edelleen Juicen Ilomantsi , kuten edellisinä päivinä... Kangasmaaston jälkeen ylitän lankkusiltaa pitkin kapean uoman ja säikäytän vesilinnun tiehensä, astelen jälleen välillä suomaisemissa, kunnes saavun mitä vehreimmälle harjanteelle lampien väliin. Vaikka sataa edelleen, lähes häikäistyn alkukesän viherloiston kirkkaudesta. Pisarat ropsahtelevat polkua ympäröivien lampien pintaan. Joutsenpariskunta lepäilee mättäiden suoj
Lue lisää »

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Julkaistu
Kuva
Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja
Lue lisää »

Salmivaaran maisemapala, Kilpisjärvi

Julkaistu
Kuva
Kun saavuin Kilpisjärvelle aurinkoisen ajomatkan jälkeen, huilasin hetken, mutta sitten tuntui, että edes vähän happea pitää haukata ennen iltaa. Tutkailin Kilpisjärven luontokeskukselta parilla eurolla ostamaani kesäreittikarttaa ja siitä löytyi juuri sopiva vasta-alkajan pienkävelykohde, Salmivaara . Reitin pituus lähtöpaikalta tien varresta on 1,2 km yhteen suuntaan ja majapaikastani matkaa oli alle kilometri lisää. Ihan sopivasti siis. Vaikka Saana oli somasti tien toisella puolen, tiesin että se polku veisi reippaasti enemmän aikaa. Tunnustan tietämättömyyteni: en ollut ennen kuullut Salmivaarasta (585 m). Olen yleisesti ottaen aika nolla Lapin-tietämykseni osalta, sillä en ole täällä juurikaan rampannut suksilla, saati vaeltamassa. Niinpä käsivarren maisemissa kaikki on minulle uutta.  Kesäreittikartassa ei ole korkeuskäyriä, vaan korkeuseroista valaistaan lähinnä harmaan sävyillä. Salmivaara oli siinä kartassa merkattu näköalapaikaksi, mutta en tietenkään pöpperöi
Lue lisää »