Unkari: Päiväkävelyllä Pécsissä

Pécs herää kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Joulukuisen aamun tunnelma on uninen, sillä joulumarkkinoiden kojuista vasta muutama on auennut.  Roomalaiset perustivat tänne kelttien asuttamalle alueelle Sopianae-nimisen kaupungin jo 100-luvulla. "Rajattomaksi kaupungiksi" itseään kutsuva Pécs oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2010, mihin vaikutti muun vaikuttavan historian lisäksi se, että Pécs on aina ollut eri kulttuurien kohtaamispaikka.

Kaupunkiin voi ottaa tuntumaa näkövammaisille tehdyn Széchenyin aukion pienoismallin kautta; siitä voi tunnustella viereisen moskeijan, aukion suihkulähdeportaat ja lähikortteleihin avautuvat kadunkulmat.

Kulttuurit ovat kohdanneet rajulla tavalla Széchenyi-aukion ylärinteen puolella olevassa pyhätössä. Kristinusko oli saapunut Pécsiin jo 300-luvulla, mutta ottomaanien valloitettua kaupungin 1500-luvulla tehtiin myös kristityistä kirkoista moskeijoita.

Kaupungin valloittaneet turkkilaiset käyttivät 1500-luvun jälkipuoliskolla Gázi Kászim Pashan moskeijan rakentamiseen paikalla sijainneen kirkon kiviä. Keski-Euroopan suurimmaksi rakennettu muslimitemppeli on kuitenkin nykyään katolisen kirkon käytössä.

Kirkon seinästä löytyy edelleen sitaatti Koraanista. Turkkilaisten valtakausi Pécsissä päättyi 1600-luvun jälkipuoliskolla. Muistoja heidän kaudestaan löytyy  muualtakin kaupungilta, mutta tämä temppeli yhdistää läntisen ja itäisen kulttuurin uskontojen maailman jännittävällä tavalla. Varsinainen turkkilaiskatolinen kirkko...

Jatkan moskeija-kirkolta matkaa piispan mukaan nimettyä Janus Pannonius-katua pitkin kohti katedraalia. Pécsissä ei pahemmin ole siltoja, joten täällä lemmenlukot on napsauteltu kiinni aidanpätkiin.

Muiden paikkojen varjelemiseksi lukkojen invaasiolta kaupunki on tuonut tälle kadulle "virallisia" lemmenlukkotelineitä!

Hautakammio 3.

Aivan katedraalin tuntumassa tulee vastaan UNESCOn maailmanperintökohde 853: varhaiskristillisiä hautoja roomalaisten ajalta aina 300-luvulta saakka. Esille kaivettuja hautoja pääsee katsomaan lähietäisyydeltä Cella Septichora-vierailukeskuksessa.

Monet varhaiskristillisistä haudoista ovat yksinkertaisia, mutta varakkaammille vainajille on tehty todellisia hautamonumentteja. Pietari-Paavali-hautakammiossa on hämmästyttävän hyvin säilyneitä seinä- ja kattomaalauksia. Näyttelyssä on esillä myös pari sarkofagia, joista toisen sisältä oli löytynyt tyylikäs lasinen viinikarahvi.

Palaan raikkaaseen ulkoilmaan, missä alkaa yhtäkkiä tuntua ihan keväiseltä. Vähäiset lumen rippeet sulavat nopeasti auringossa ja vihreä nurmi luo illuusion siitä, että kohta narsissit nousevat esiin. Mutta vain pari päivää sitten maa oli tyystin lumen peitossa. Ja uutta lunta on luvassa.

Katedraalin viereisessä puistossa ja lähirakennusten liepeillä on lukuisia taideteoksia, joista useimmissa ei ole mitään tietoa siitä, ketä veistos esittää. Taideteoksen vanha moppitukka Liszt Ferenc eli säveltäjä Franz Liszt sai oman veistoksen muistoksi siitä, että hän kävi Pécsissä.

Nelitorninen Pyhän Pietarin katedraali on ylväs ilmestys. Sen edessä nöyrä kirkkokansa on varmasti tuntenut itsensä alamaisiksi. Ensimmäisen, aikanaan Euroopan 4. suurimman katedraalin rakentaminen alkoi jo 1000-luvulla, jolloin Pécs sai piispanistuimen (1009). Turkkilaisten valtakaudella myös katedraalista tuli moskeija, mutta se palautettiin jälleen kirkoksi ja remontoitiin lopulta 1800-luvulla nykyiseen asuunsa.

Katedraalin valtavat ulko-ovet on koristeltu lukuisilla Raamatusta poimituilla kuva-aiheilla. Mukaan mahtuvat niin Baabelin torni kuin ristiinnaulitseminen. Taideteokset ovat yllättävää kyllä kohokuvia - tavallaan esteettömiä teoksia siis, nykykielellä.

Yhtään vähäpätöisempää koristelu ei ole myöskään komean katedraalin sisäpuolella. On aivan uskomatonta, miten taidokkaita erityisesti maalaukset unkarilaisissa kirkoissa ovat. Kun katson eteenpäin, huomaan että katedraalissa on kirkko kirkon sisällä.

Niin katedraalin päälaivan kuin sivulaivan kappeleiden seinät, katot ja lattiat on nekin huikaisevan hienosti koristeltu, harmonisen kaunista värimaailmaa käyttäen.

Myös katedraalin kryptassa sama uskomaton koristelutahti jatkuu. Mielettömän hienoja yksityiskohtia saa katsoa niska väärällään... Eikä tämä kellariholvikaunotar muistuta pätkääkään kirkon alakertaa, vaan pikemminkin tyylikästä, hieman intiimitunnelmaista tanssisalia!

Yksityiskohtien runsaus on niin häkellyttävää, että nyt on nähtävä jotain yksinkertaisempaa. Laskeudun Dom-aukiolta rinnettä alas Szént István-aukiolle, ohi varhaiskristillisen mausoleumin ja päätän mutkitella Ferencesek-kadun kautta takaisin tutuille nurkille. Memi Pashan hammamista turkkilaiskaudelta on jäljellä vain raunioita.

Vaan mutkallisia voivat olla myös yksinkertaisemmat rakennukset. Tämä väärän vänkyrä talo on kuitenkin aimo harppaus kohti nykyaikaa.

Art decon henkeä löytyy hupaisalla tavalla useammastakin uudesta rakennuksesta keskustan katujen varsilta.

Kun palaan pikkukujia pitkin Széchenyi terille, huomaan että yksi originaalin art decon edustaja aukion varrella tuo mieleen  Nizzan Negresco-hotellin. Keskustan katujen varsilla on niin paljon uutta ja vanhaa nähtävää, että lyhyt visiitti Pécsiin ei riitä alkuunkaan.

Ihailen kauniissa säässä myös muita aukion laitojen rakennuksia. Nádor Szálló-talon toisen kerroksen parvekkeilta pilkistävät seimi, Neitsyt Maria ja Joosef. Olenkin ällikällä lyöty, kun kuulen että tämä "rakennus" on vain feikkijulkisivu, jolla paikattiin rakennusten välissä aiemmin ollut aukko! No, ainakaan siihen ei tullut umpimielistä, betonipintaista tavarataloa...

Siirryn kadulta viihtyisään kahvilaan kupilliselle erinomaista vihreää teetä. Vielä voisi käydä tutustumassa Zsolnayn maineikkaaseen keramiikkaan, poiketa museoissa, kiertää jäljellä olevia kaupungin muureja, kavuta ylemmäs kukkulalle nauttimaan avarista maisemista...

Pécs on erinomaisesti käveltävissä oleva kaupunki - ainakin näin turistin näkökulmasta - eikä täällä ole pakko käyttää edes karttaa ja kaupungin esitettä löytääkseen kiinnostavia paikkoja tai katseltavaa, jotain edes hieman kotimaisemista poikkeavaa. Ylös, ulos ja lenkille siis, sillä valintoja on tehtävä, kun aika täällä on rajallinen. Pitäisikö sittenkin harjoitella etenemistä hitaan csárdásin tahtiin?