Laskiaissunnuntaikävelyllä, Jyväskylä

Laskiaissunnuntai palkitsi Jyväskylän kuulaalla kirkkaudella, silmiä häikäisevällä auringonnousulla ja vapauttavalla valolla. Eläköön talvi, lumi ja huurteinen luonto! Parempaa talvista kävelysäätä ei osaa oikein toivoakaan. Piti vain hoksata laittaa aurinkolasit päähän.

Suunnaksi tuli Rantaraitti, niinpä oli ensin taivallettava keskustan halki kohti Jyväsjärveä. Aiemmin viikolla niin liukkaina kiillelleet kadut olivat nyt kivasti pakkasen nihkouttaman, narskuvan lumen peitossa, eikä liukastelua tarvinnut pelätä.
Heikinkadun ja Vapaudenkadun kulmauksessa Minna Koposen mahtavista lumipupuista (YouTubessa video Crash Test Bunnies) oli vielä jäljellä ainakin yksi - jolta tosin puuttui toinen etukäpälä, kun keli kehveli oli pupusia jo kovasti sulattanut.

Matka jatkui Jyväsjärven rantaa pitkin Halssilan ohitse kohti Äijälänrantaa suloisessa, kevättä lupailevan auringon loisteessa. Pitkällä kävelyllä on sekä hyvää aikaa että mukava rupatella, niin että viereisen moottoritien ajoneuvojen äänetkin pystyy painamaan mielessään taka-alalle. Toisin on yksin kulkiessa, jolloin äänekäs moottorimekkala tuppaa ajatuksia häiritsemään.
Tämä ruosteen pinnoittama taideteos tuli vastaan juuri ennen Maailmanpylvästä. Olimme vastikään ohittaneet valtaisan joukon sulassa puronuomassa tyytyväisenä uiskentelevia sorsia (joita joku oli pajupuskien seassa vieläpä ruokkimassa). Niinpä peruutin kohta takaisin Elisa Lientolan Alku -veistoksen luo, jotain uutta siitä tuli mieleen. Olin jo aiemmin pohtinut, mitä tämä muistuttaa, mutta uustulkintani oli tällä kertaa ihan selvä: siinähän on sorsa, joka on valmiina nappaamaan vedestä herkkupalan! Tarkemmin ajatellen siinä täytyy olla ruostesorsa...
Rantaan piirretyistä korkeista kerrostaloista ensimmäinen, asuntomessuille valmistunut Maailmanpylväs on kuin osittain jään tai lumen peitossa. Se istuu ehkä maisemaan parhaiten juuri talvella.

Vaikka myös Jyväsjärven jäätä pitkin olisi voinut vaivatta kävellä kohti kaupungin keskustaa, päätimme pysytellä Rantaraitilla, astella reippaasti sitä pitkin Kuokkalan sillan juurelle ja oikaista vasta siitä jäätä pitkin Lutakkoon.

Jyväsjärven jäällä aivan vilisi väkeä, niin jäälle auratun luisteluradan kuin kodan tuntumassa; luistellen, hiihtäen, kävellen. Myös jokunen pilkkijä kökötti narraamassa kaloja ja yksinäinen kuumailmapallo kohosi korkeuksiin, lipumaan omia aikojaan kaupungin yllä. Skannasimme silmillämme jäärataa. Missä ovat potkukelkat? Eikös täällä pitäisi olla edelleen potkureiden vuokrausta vai ovatko jäällä kelkkaa potkuttelevat varustautuneet omilla menopeleillään? Kodalla ei näkynyt mainosta vuokrauksesta...

Vaan sitten oli onni myötä ja näin kolmen neitosen olevan selvästi palauttamassa vuokrakelkkoja kodalle. Marssin heidän perässään ja saimme vuokrattua (5 e) kickspark-kelkat allemme. Jihuu! Oli hauska potkutella jo toisen kerran viikon sisään, vaikka Jyväsjärven rata onkin paljon heikommassa hapessa kuin Oravin pitkä retkiluistelureitti, jota pidetään säännöllisellä huollolla huippukunnossa.
Jyväsjärven luistinradalla oli alkupäässä aika lailla ruuhkaa ja leveämpinä ryhminä liikkujia piti hieman varoakin, mutta kun jatkoimme matkaa lisäpätkälle Mattilanniemen suuntaan, hässäkkä hälveni ja olimme liki ainoita jään kulkijoita siellä saakka - muut kun kääntyivät pääosin kiertämään lyhyempää, parempikuntoista osuutta. Tätä pidemmälle etenevää kiekkaa ei ollut aurattu ja kelkka eteni hieman nihkeämmin, mutta ihan riittävää vauhtia kumminkin. Toivottavasti pääsemme vielä potkuroimaan uudemmankin kerran tänä talvena...

Ravintolapäivän suhteen kävi keskustaan päästyämme kehnompi tuuri, sillä onnistuimme saamaan makupaloja enää Keskustieltä Hooked on Sweetsin herkuista; muut kokeilemamme paikat olivat ehtineet jo lopetella tai myydä tuotteet loppuun.
Koska nälkä jo kurni, oli suunnattava kotia kohti. Kotimatkalla tuli kohdattua vielä yksi "eläimellinen" näky, joka ei suinkaan ole toppatakkiin sonnustautunut, Vehkalammen viereen rantautunut valas, vaan vihreällä tekonurmella viihtyvää väkeä valtavasti ilahduttava jalkapallohalli, joka viimeinkin nousi pystyyn, erilaisten vastoinkäymisten jälkeen (mm. väärän mittaisia vaijereita, tuulta, lunta). Sisällä kiinniteltiin ilmeisesti jo valaisimia; ehkä siellä potkitaan palloa piankin.

Mikä mukava liikunnallinen ulkoilupäivä - toivottavasti aurinkoisia pakkaspäiviä tulee vielä jokunen ennen kevättä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susitaival: Kaunisjärvi - Jorho

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Salmivaaran maisemapala, Kilpisjärvi