Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2015.

Kylän väkeä polun varrella, Koli

Kylän väkeä & Keinu ja silta eli kiikunkaakun - näyttely on ollut esillä Kolin Ryynäsessä ja kylältä Ukko-Kolille lähtevän kolmen kilometrin mittaisen polun alkupäässä kesäkuun alkupuolelta. Osuin itse näyttelyn ulkosalla eli polun varrella olevaan olevaan osaan ihan vain polkua tallustellessani, siitä ennalta tietämättä. Loistoidea ripustaa taidenäyttely näin ulos. Kesän valossa teokset näkee hyvin ilman lisävalaistusta myös metsän hämärissä melkein mihin kellonaikaan hyvänsä. Moi Pauli ja Taisto!
Kun näin puutarhakeinun puusillalla, joka ylittää iloisesti virtaavan puron, en arvannut että tämä kiikku on osa näyttelyä. Tuumin vain, että mahtavaa, kun paikassa on keinu! Muistelin heti sitä, kuinka hyvin veden ääneen voi nukahtaa, kuinka veden solina ja kohina rauhoittavat. Mitä mainioin paikka huilaustauolle, mietteiden makustelulle.
Metsään ripustettu taide tuli minua vastaan saapuessani Kolin kylälle Ukko-Kolilta polkua pitkin. Ensin luulin, että edessä häämötti luontopolun taul…

Kolinpolku: Kiviniemi - Ukko-Koli

Kiviniemen aamu valkeni suloisen sinisenä ja kirkkaana. Lampaat määkivät laitumella aitan takana ja kipittivät toiveikkaina aidan viereen, kun astelin tupaan aamiaiselle. Niinpä, valmiille aamiaiselle! Haudutettu puuro, leivät, leikkeleet sun muut ovat herkkua pikapuuropussien vaihtoehtona ja vierähtihän siinä muutenkin leppoisa tuokio, turinoidessa muutaman muun retkeläisen kanssa kokemuksista niin Kolin maastoissa kuin rutkasti pohjoisempana. Lapissa. Minulle Pohjois-Karjala on toistaiseksi ollut ehdottomasti rakkain retkeilymaasto Suomessa, sanokaa mitä sanotte.

Puhelimme myös Kiviniemen tilan isännän kanssa Kolin maastosta ja sen haastavuudesta. Joku oli tullut Kolille treenaamaan ennen Lappiin lähtöään, mutta kuitannut sitten että ehkä olisikin pitänyt retkeillä toisessa järjestyksessä. Koli ei ole kepeintä kulkumaastoa, vaan haastaa retkeilijän yllättävänkin hyvin. Ei olisi ehkä pitänyt kysyä, kumpi puoli on Kiviniemestä lähdettäessä Ukko-Kolille rankempi, sillä sain tietenkin…

Kolinpolku: Urkkalampi-Kiviniemi

Heräsin Urkkalammen kotuslaavussa pehmeästi siilautuvaan valoon omia aikojani, käännettyäni kylkeä useita kertoja yön aikana. Aamutulilla valmistui puuroa ja teetä ja olin juuri pakannut itseni lähtövalmiiksi, kun laavun pihaan saapui kaksi metsuria kahvitauolle. Kahden päivän takaisen myrskyn jälkiä riitti vielä raivattavaksi teiltä, vaikka paljon esteiksi kaatuneita puita oli jo pätkitty ja siirretty ajoväyliltä syrjään.
Tietä kulkiessa tuli vastaan sekä myrskyn tiimellyksessä kaatuneita puita (joko pois jo raivattuja tai vielä polun poikki makaavia) että lisää hakkuuaukeita. Sadepilvet olivat aluksi loitompana ja aamupäivän sää näytti lupaavalta, vaikkakin tuntu oli edellistä päivää viileämpi. Urkkalammen laavulla olin saanut lukea opastauluista lähiseudun historiasta ja geologiasta, mihin liittyen edessä oli laavulta vain parin kilometrin päässä huippuhieno Kolvananuuron rotkolaakso. Kolvananuuroa lähestyttäessä Uuronpuro piti maastoa kosteahkona.
Kolinpolun reitti ohjaa kiertämä…

Kolinpolku: Uuro-Urkkalampi

Kolinpolku on yksi Pohjois-Karjalan pitkistä vaelluspoluista, jolla voi nauttia luonnon rauhasta useamman päivän ajan merkittyä reittiä tarpomalla. Reitillä on mittaa 63 km, tai jotain sinne päin. Esimerkiksi Uuro-Urkkalampi -välin pituudeksi ilmoitetaan vaellus.info-sivustolla 20 km, mutta paikan päällä ensimmäisessä vastaan tulleessa maasto-opasteessa 22 km.

Jäin bussista pois Uuron rampin pysäkillä, mistä käväisin viereisellä huoltoasemalla, Kolinpolun lähtöpaikassa. Parkkipaikan laidan opastaulut olivat vielä luettavassa kunnossa, joskin hieman kulahtaneita. Kolinpolun reitin pituudeksi ilmoitettiin siinä karttakuvassa 70 km - taas uusi lukema. Ota näistä nyt selvä.
Ihan alkumatkan sinisin maalitäplin merkitty reitti seurasi kuutostien laitaa, kunnes polku kääntyi loittonemaan tiestä hiekkakuopan vieritse, ylitti pienen suon ennen kuivaa kangasta ja toi sitten kapealle soratielle. Heti alkumatkasta oli yhden männyn juurella ollut kasa vanhoja vaatteita polun varressa, pikkutiell…